Anttilan konkurssialesta

Eilen oli ilmassa historian havinaa, kun Anttilan konkurssiale alkoi. Täytyy sanoa, että kyseinen ketju ei ole koskaan kuulunut ns. vakiokauppoihini. En ole oikein koskaan osannut ostaa sieltä mitään; pari Vallilan kangasta, joitakin lankakeriä ja DVD leffoja, yksi kannettava, korvakuumemittari. Oikeastaan pystyn melkeinpä luettelemaan kaikki ne tuotteet, jotka olen joskus ostanut Anttilasta, joten niitä ei voi olla kovinkaan monta. Ja moni tuttuni sanoi samaa - kyseinen kauppa ei ole yleensä edes tullut mieleen, kun on puhuttu kaupoista. Ja se on huono juttu se, ja lopputulos on nyt nähtävillä.

Anttilan konkurssiale siis alkoi ja ilmeisesti kaikki tuotteet olivat alennuksessa. Elektroniikasta alennus oli vain -10% ja kosmetiikasta -20%. Astiat ja ruuanlaittovälineet sekä vuodevaatteet olivat -40%. Tyynyt -30%, langat ja ompelutarvikkeet samaten. Itse olin ovella noin 10 minuuttia ennen avaamista ja porukkaa oli jo kiitettävästi paikalla. Moni oli selvästikin tullut paikalle pienelektroniikan vuoksi ja nurinaa kuuluikin, kun alennusprosentti nähtiin.

Itselläni ei ollut mitään tiettyjä tuotteita hakusessa, halusin vaan lähinnä käydä katsomassa, millaista meininki oikein on. Jonkin aikaa haahuilinkin vain ympäriinsä ja katselin, että minkälaisia alennusprosentteja mistäkin tuoteryhmästä löytyi. Omat ostokseni jäivätkin melko vähäisiksi, sillä ostin vain tarpeellista ja niidenkin kohdalla mietin, että löytyisikö kenties ns. tavan alennusmyynnistä halvemmalla. 

Ostoskoriini päätyi 3x Finlaysonin parivuoteen lakana (huomasin taas yhden entisistä lakanoista kuluneen puhki ja kaapista löytyy vain pari lakanaa), Sini laudepesimen vaihto pesuliina (entinen uusittavissa), Cole&Mason pippuri- ja suolamyllysetti (entinen suolamylly meni rikki ja maustepippurilta puuttuu mylly), Iittala Piilopaikka muki (koska halusin!), 2x Isadora ripsiväri (vakkarituote ja hyväksi havaittu), 6x Iittala harmaa Teema muki (sekalainen seurakunta mukeja erilaisilla teksteillä joutaa kiertoon ja olisi kerrankin useammalle kuin vain kahdelle samanlainen muki). Lisäksi talvea ja uuninlämmityskautta ajatellen Annon uutuuksista sarka-kuosiset, kierrätyspuuvillaa sisältävät patakintaat.

Olisin halunnut valkoisia Teema mukeja, mutta olivat jo loppuneet, kun ehdin hyllylle. Lisäksi olisin halunnut valkoisia Teema pullalautasia, mutta nekin olivat jo loppu. Absurdeinta koko alessa oli ehkä se, että ensimmäisenä tyhjeni leluosaston hyllyt. Kenkä-, vaate- ja laukkuosastolle en edes mennyt, sillä siinä ihmispaljoudessa ja kuumuudessa (liekö ilmastointi pistetty pois päältä) sovittaminen olisi ollut yhtä tuskaa. Huomasin kassalle jonottaessani, että monella oli Conversen kenkiä sekä lasten Viking lenkkareita. Alennusprosenteista ei ole mitään käsitystä, mutta eiköhän ole olleet jotain -40% luokkaa ainakin. Jonot kassalle olivat järkyttävät ja vaikka itse olin menossa maksamaan varmastikin ensimmäisten joukossa, jouduin jonottamaan lähes tunnin.

Home-made: Täytetyt patongit

Kokattiin miehen kanssa viikonlopun kunniaksi naudan takuumureaa ulkofilettä ja tattirisottoa. Liha valikoitui kaupassa, kun se oli Citymarketissa jossain alennuksessa. Ei siis punaisella lapulla, mutta muuten alennuksessa. Risotto oli niin hyvää!!! Ja kyllä filekin oli. Meillä on nykyisin tapana kypsentää naudan file kokonaisena palana uunissa, lämpömittarin kanssa. Pihvinä paistettaessa on suurempi riski epäonnistua ja paistaa pihvi ylikypsäksi. Lämpömittarin kanssa ei voi epäonnistua. Liha kypsennettiin 52 asteiseksi 150 asteessa ja annettiin vetäytyä noin 15 minuuttia. Kypsyys on tuollainen reilu medium miinus, meidän mielestä täydellinen.

Koska lihaa oli reilu kilon pala, jäi sitä vielä reilusti jäljelle. Käytimmekin sitä seuraavana päivänä kylmänä toiseen ruokaan, eli täytettyihin patonkeihin. Lihasta siivutettiin ohuen ohuita siivuja ja rouhittiin päälle mustapippuria ja ripoteltiin hiukan sormisuolaa. Laitettiin juuri paistettujen maalaispatonkien täytteeksi kera salaatin, tomaatin, kurkun, ohuiden punasipulirenkaiden, fetajuuston ja ranskankerman. Mies laittoi omaansa vielä maustekastiketta, minä en. Täydellisen herkullista! Lapset totesivat, että hakkaa Subit sata-nolla (ollaan kerran käyty ko. paikassa). ;-)

Lauantain sienisaalis

Lauantaina lähdettiin koko porukalla, lapset tietysti mukana, metsään katsomaan, josko tatit olisivat jo nousseet. Ja olivathan ne! Saaliiksi saatiin kaksi sankollista ihania tatteja. 

Harmi vaan, tatit ja helle eivät ole kovin hyvä yhdistelmä. Joten voi olla, että tattikausi jää kovinkin lyhyeksi, jos helle-ennusteet pitävät paikkansa. No, meidän pakastimeen ei enempää tatteja olisi mahtunutkaan, mutta olisihan niitä ollut kuitenkin kiva käydä poimimassa vaikka tutuille tai myyntiin.

Home-made: Savulohi grillissä

Ruodoton kirjolohifile pääsi Weberin savuiseen syleilyyn. :-) Me savustetaan lohifilettä aika usein juurikin grillissä, sillä se on todella siistiä ja nopeaa - kypsyminen vie vain noin 30 min. Meidän grilli on sen verran isokin, että kokonainen filee mahtuu sinne helposti. 

Lohifileen alustaksi taittelen aina tuollaisen reunallisen folioalustan tavallisesta alumiinifoliosta. Kolme kerrosta foliota päällekkäin ja jokaisesta sivusta taitellaan reunaa, että rasva ei pääse valumaan grilliin. Filettä on helpompi liikutella ja grilli pysyy siistinä.

Kaveriksi kalalle keitettiin uusia perunoita ja tehtiin kermaviilistä, sitruunasta ja tuoreesta tillistä kylmä kastike. Mitäpä muutakaan tästä voi todeta kuin että hyvää oli!

 

Home-made: Pulled Pork Sandwich

Mies rakastaa ns. slow-foodin kokkailua. Ja yleensä hän laittaa lihaa. :-) Tällä viikolla vuorossa oli pulled pork, jota hän oli ensin kypsentänyt ja savustanut Weberissä useamman tunnin (käyttänyt omenapuun lastuja) ja sen jälkeen laittanut padassa uuniin 130 asteeseen. Kaikkiaan n. 2 kg:n suomalaista viljaporsaan kassler-palaa oli kypsytetty 7 tuntia. Ei mitään pikaruokaa, paitsi siinä vaiheessa, kun ruokaa päästiin syömään, jolloin katosi lautaselta todella äkkiä. 7 tunnin kypsytyksen jälkeen liha revittiiin haarukoiden avulla "riekaleiksi" pataan muodostuneen maukkaan liemen joukkoon ja käytettiin sandwichien täytteenä. 

 

Pulled Pork Sandwich

Fazer punajuuri-porkkana sämpylä/leipä (paahdettu leivänpaahtimessa)

 Pehtoorin salaattia

suomalaista tomaattia

suomalaista kurkkua

uuden sadon sipulia ohuen ohuina renkaina

ranskankermaa

Seriously Strong cheddar-juustoa raastettuna

reilu kasa itse tehtyä Pulled Porkia

#tehokas ajankäyttö

Sen ylimääräisen 15 minuuttia, joka jää käyttämättä työssä käynnin, kotitöiden, marjojen poimimisen/pakastuksen/hilloamisen yms. jälkeen, voi käyttää vaikka kankaiden leikkaamiseen. ;-)

Lajien tunnistamista LuontoPortissa

 

 

 

Meidän pihalla on ollut parin viikon sisällä melko paljon perhosia. Ja useita lajeja. En todellakaan ole mikään perhosharrastaja, mutta onhan niitä mukava katsella kun ovat niin kauniita. Yleensä perhosia on liikkeellä juuri silloin, kun itsellä ei ole kameraa mukana, mutta satuinpa saamaan pari viikkoa sitten kuvan yhdestä perhosesta. Lajia en tunnistanut ja guugeloinnin tuloksena päädyin LuontoPorttiin, jossa perhosia - ja muitakin eläin- ja kasvilajeja - voi tunnistaa tuntomerkkejä antamalla. Itselläni ei sattunut olemaan kuvaa, jossa perhosen siipien alapuoli olisi näkynyt, joten annoin LuontoPortissa tietoja siiven yläpuolesta, lähinnä väristä ja kuvioinnista. Tuloksena sain, että perhoseni on ilmeisesti jonkin sortin hopeatäplä.

Lehtikatsaus: Suuri Käsityö 07/2016

Lähikaupassa käydessäni katsoin pikaisesti lehtihyllyn tarjonnan ja käteeni osui sisältönsä puolesta lupaavalta vaikuttava Suuri Käsityö lehti 07/2016.

 

Lehdessä oli erityisesti eräs ohje, jonka vuoksi sen lopulta ostin, naisten neulottu jakku nimittäin. Juuri tällaisen jakun ohjetta olenkin etsinyt!

 

Tällä kertaa lasten vaatteistakin löytyi isompia kokoja, sillä yleensä ko. lehden lasten malleissa koot päättyvät noin 100 cm:iin ja siten niistä ei ole ollut meille iloa. Lehdessä oli mm. kiva collegetakin ohje.

Pihalla heinäkuun alussa

Tässä eräänä iltana, sateen tauottua, pinkaisin pihalle kameran kanssa. Tämä on juuri se aika vuodesta, jolloin kasvit kasvat aivan huimaa vauhtia. Jo yhdessä päivässä tapahtuu silminnähden havaittavia muutoksia.

Mansikoita saa nyt omastakin pihasta. Tosin vain maisteltavaksi. Mutta se ei haittaa, sillä vain parin kilometrin päässä meiltä on mansikkaviljelmä. :-)

 

Suklaakirsikkapensaassa alkaa olla kohta kypsää syötävää. 

 

Tänäkin vuonna meidän kääpiö-Pirjamme yrittää kasvattaa hurjaa määrää omenoita. Puu on itse tiputellut ne pienimmät pois. On suorastaan hullun näköistä, kun vain noin 3 metrin korkuinen puu on suorastaan kuorrutettu omenoilla. Joka vuosi mietimme, että no nyt kun niitä omenoita on noin paljon, niin ensi vuonna on vähemmän. Vielä ei ole sellaista vuotta tullut, että olisi vähemmän. Ehkäpä paraatipaikka lämpimässä kasvimaan reunassa takaa sen, että puu saa tarpeeksi ravinteita ja jaksaa siksi kantaa hedelmää vuodesta toiseen.

 

Kasvimaalla herneet kukkivat. Lapset ovat käyneet napsimassa herneentuskissaan versoja. :-)

 

Kesäkurpitsakin kukkii. Vielä ei näy yhtään kurpitsan alkua, pelkkiä kukkanuppuja vain. No kaipa niitä kurpitsoitakin jossain vaiheessa ilmestyy.

 

Tämä tomaatti, joka on matala ja leveä pensaslajike ja jonka nimeä en muista, kasvaa ruukussa ulkosalla. Hedelmiä on alkanut jo kehittyä ja kukintaa piisaa. Puutarhurituttuni suosituksesta istutan tomaatit kanankakalla parannettuun multaan ja kastelen kesälannoksella "terästetyllä" vedellä läpi kesän. Siten puskat jaksavat tuottaa paljon kukkia ja kehittää satoakin.

 

Mustaherukat alkavat olla kohta kypsiä! Heinäkuussa!

 

Vuosi sitten istutettu luumupuummekin on täynnä hedelmän raakileita. Kovin korkea puu ei vielä ole, vain vähän päälle 2 metrinen. Uskomatonta, kuinka pieni puukin jaksaa antaa satoa! Kuivan jakson aikana kastelimme hedelmäpuitamme ahkerasti, joten raakileen alut eivät karisseet ja nythän luontoäiti onkin hoitanut sen kastelupuolen. :-/ Istutimme tänä keväänä toisenkin saman lajikkeen puun, sillä kuten kuvasta näkee, toista pölyttäjälajiketta ei tarvita hedelmien kehittymiseksi.

 

Myös mustikkapensaissamme on kehittymässä satoa. Pensaat ovat jo kolme vuotta vanhoja, mutta vasta tänä kesänä ne ovat lähteneet oikein kunnolla kasvuun ja rehevöityneet.  Harmikseni kaksi nuorempaa mustikkapensasta kuoli talven aikana.

 

Karhunvatukka Sonja on innostunut sekin kehittämään marjoja. Syynä ehkä se, että viime talveksi suojasin puskan verkolla, joten jänikset eivät päässeet syömään sitä. Lisäksi kukinta oli varhain ja runsasta. Toivottavasti marjat ehtisivät kypsyäkin! Sonja on ilmeisen satoisa lajike, sillä tuttuni oli kerännyt yhdestä puskasta marjoja ihan pakastettavaksi asti.

 

Punaherukatkin kypsyvät. Meidän pihasta löytyy vain yksi punaherukkapensas ja lajikkeesta ei ole mitään tietoa, sillä se on aiemman asukkaan peruja. Pensas oli alun perin istutettu paahteiseen paikkaan, eikä se siinä kasvanut parissa vuodessa lainkaan. Siirsimme sen puolivarjoiseen paikkaan ja pensas onkin kasvanut sen jälkeen huimasti.

 

Talvikurpitsakin kukkivat ja pieniä alkujakin on jo näkyvissä. Toivottavasti alkavat kehittyä kunnolla. Lajikkeina on kolmea erilaista, pussinpohjia. :-) Tarkemmin en muista nimiä, mutta perus pyöreitä ja oransseja.

 

Karviaispuskistakin on jonkin verran tulossa satoa. Marjat päätyvätkin suoraan puskasta suuhun.