maanantai 30. heinäkuuta 2012

KarpaloShop visiitti

Vierailin ensimmäistä kertaa KarpaloShopin varastomyymälässä. Ensimmäistä kertaa siksi, että en ole aiemmin tiennyt sitä, että yrityksellä on olemassa myös fyysinen myymälä ja että se kaiken lisäksi sijaitsee hyvin kohtuullisen ajomatkan päässä kotoani. Nyt kun liike tuli tutuksi, luulenpa, että saatan käydä tuolla toistekin. Mukavan pieni ja sympaattinen puoti, mutta paljon kivaa katsottavaa. Ja ostettavaa!

Meillä ei ollut tarvetta millekään tietylle tuotteelle, vaan kyseessä oli enemmänkin sellainen tutustumisreissu. Tai näin luulin. ;-) Houkutuksia kyllä riitti, sillä liikkeessä oli paljon hyviä alennuksia. Esimerkiksi toppaa ja välikautta aiemmilta kausilta sekä mm. Noa Noa:n kesämallisto olivat hyvässä alessa. Rodinin suosituista Santiago slim housuista olisi ollut juuri meidän neidin koko ja alennustakin ihan kivasti, mutta en ostanut. ;-)

Jotain sentään tarttui matkaan.







Hattuja! Poika sai neljä ja tyttö kaksi. :-) Näille meillä olikin ihan oikeaa tarvetta! Mietin jo, että pitääkö tehdä itse, mutta nytpä ei sitten tarvitse. Moonkidsiltä kolme froteista, petroolin ja ruskeanväriset. Molo:lta myöskin kolme pipoa, ilmapallo- ja pyöräilyaiheilla. Molo:t ovat käännettäviä ja "nurja" puoli on raitakangasta. 

Liikkeessä olikin paljon alennettuja tuotteita, mutta syys- ja talvikauden uutuuksiakin oli hyvin esillä. Vilkaisin hiukan tulevan kauden tarjontaa ja erityisesti tykästyin Mini a turen haalariin ja Molo:n tyttöjen takkiin.


 

Haalari saattaisi olla malliltaan aika passeli meidän hoikkeliinille. Malli on kapeahko ja vyötäröltä löytyy myös säätönyöri. Menee vakavaan harkintaan! 

Molo:n takista en valitettavasti löytänyt kuvaa muualta kuin Lastenvaateralli-blogista, josta löytyvä kuva on Annikan itsensä ottama... Takki on sellaista farkkumaiselta näyttävää kangasta, grafiitinharmaa ja ihanan a-linjainen. Sen verran tyyris kuitenkin, että tuskin tulee hankittua. 

Onpas mukavaa, että meidän "huudeilta" löytyy tämäkin puoti. Löytyyhän meiltä Lastenpuoti Kuplakin... :-)

 

lauantai 28. heinäkuuta 2012

Get used -jeans

Törmäsin taas minulle täysin uuteen ja ennestään tuntemattomaan vaatemerkkiin. Löysin tytölle farkut, jotka ovat merkkiä Get used. Ei sano yhtään mitään, joten todennäköisesti en ole koskaan kuullutkaan kyseisestä merkistä. 









Yritin googlettaa merkistä enemmän, mutta löysin vain tiedon siitä, että Brown eyed girls -niminen tyttöbändi  on ollut mukana lanseeraamassa farkkumerkin uutta mallistoa... Eli eipä sitten sen enempää tuosta merkistä tai noista farkuista.

Maanantaina on tiedossa reissu KarpaloShopin myymälään.


torstai 26. heinäkuuta 2012

Lounastauolla...

Avokado-katkarapu salaattia, olkaa hyvät!

 
 Avokado-katkarapu salaatti (1-2 hlö:lle)

Ruukullinen rapsakkaa salaattia
1 iso ja kypsä tomaatti
1 kypsä avokado
1/2 pss (n. 90 g) keskikokoisia pakastekatkarapuja (kuorittuja)

Kastike:

1 tl sinappia
 loraus öljyä
sitruunanmehua tai vaaleaa balsamicoa
suolaa
mustapippuria

Pese salaatti ja revi käsin sopiviksi paloiksi. Pilko tomaatti reiluiksi lohkoiksi. "Perkaa" avokado ja pilko veitsellä tai paloittele käsin sopiviksi suupaloiksi. Päälle runsaasti kylmällä vedellä sulatettuja katkarapuja. Ripottele kastiketta salaatin päälle.


Viime päivät ovat kuluneet marjojen parissa. Kävin sittenkin poimimassa mansikoita ja pakastin niitä, sekä keittelin hilloa. Eilen taas olin keräämässä mustikoita ja sellaiset 8 litraa tuli saaliiksi. Perjantaina on tarkoitus lähteä poimimaan lakkoja ja jos intoa riittää, niin vähän lisää mustikoita myös. Tatitkin ovat kuulemma nousseet jo kuusikoihin. Niitä pitää ehdottomasti kerätä!



Tein hilloa pelkästä mansikasta sekä mansikasta ja raparperista. 12 purkkia niitä tuli, joten en taida enää tehdä toista satsia. Voihan hilloa keittää talvellakin, jos loppuu kesken! 






maanantai 23. heinäkuuta 2012

Marttailua: Tämän päivän ruoka eilisen ruokaa tuunaamalla

Meidän perhe tykkää punajuurista, niin säilötyistä kuin sellaisista säilömättömistäkin. Etikkapunajuuret on olleet omaa herkkuani ihan penskasta asti. Olisin syönyt niitä vaikka kuinka paljon, jos äiti ei olisi välillä toppuutellut. Punajuuren syömisen takia pissakin oli välillä aivan pinkkiä. ;-)

Meidän pieni neiti tykkää myös etikkapunajuurista ja hänkin söisi niitä vaikka kuinka paljon. Silloin tällöin annetaan aterialla muutama pala, jos niitä on pöytään katettu. Ja meillä ei ole koskaan ostettu säilöttyjä punajuuria, vaan ne on aina säilötty itse! Lapsuudessani ne olivat itse kasvatettujakin...

Oletteko muuten maistaneet voinokareella ryyditettyä, juuri keitettyä ja kuorittua punajuurta? Herkkua! Sellaiset pienet punajuuret on parhaita. Ne on sitten hyviä. Meillä tulee säännöllisesti syötyä haudutettuja punajuuria esimerkiksi lihan lisukkeena. Yleensä kerralla kypsennetään noin kilon verran punajuuria ja jos niitä jää aterialta yli, niin niistä saa tehtyä seuraavana päivänä vaikkapa ihanaa punajuuri-aurajuusto paistosta.




Punajuuri-aurajuusto paistos

kypsiä, kuorittuja punajuuria
sinihomejuustoa (Aura)
ruokakermaa
mustapippuria
suolaa

Pilko kypsät punajuuret uunivuokaan. Murenna sekaan sinihomejuustoa maun mukaan. Rouhi reilusti mustapippuria ja ripsauta hiukan suolaa. Ruokakermaa loraus tai pari. Uunissa noin 200-225 asteessa siten, että ruokakerma kunnolla kiehahtaa ja pinta hiukan paistuu, eli noin 20-30 min. Ruoka käy jo yksinään ateriasta vaikka salaatin kera. Sopii kyllä myös esimerkiksi pihvin lisukkeeksi. 

Jossain tutkimuksessa oli selvinnyt, että punajuuri kasvattaa OIKEASTI lihaksia. Mies oli tuon uutisen jostain havainnut... Että kannattaa syödä punajuurta!


sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Sunnuntain puuhia


Mietin tässä, että pitäisikö lähteä poimimaan mansikoita vai ei. Muutaman kilometrin päässä olisi mansikkatila, joten kauas ei tarvitsisi lähteä. Toisaalta marjat mahtavat olla aika huonossa kunnossa kaikkien näiden sateiden jälkeen. Eilenkin tuli vettä kuin saavista kaatamalla, mutta onneksi vain noin 10 minuuttia. Ja sitten se maku! Maistuvatko ne edes mansikalle? Pitänee käydä ensin pellolla tutkimassa kannattaako kerätä...

Tekemistä riittää, vaikka sinne marjapellolle ei lähtisikään. Mattoja pitäisi pestä ja takaterassi odottaa valttaamista. Pesin sen eilen sellaisella tehopesuaineella, jota suositeltiin Prismassa.

Kuva. Tikkurila.fi


 No joo, enpähän tiedä. Tuotteen tiedoissa on maininta, että "lievästi valkaisevaa". Minusta aika "lievästi" sanottu, koska meillä pari vuotta vanhasta, kyllästetystä puusta tehdystä terassista, joka oli jo jonkin verran tummunut ja likaantunut, tuli aivan vaaleanvihreä. Itse sanoisin, että valkaisee huomattavasti. Sitä paitsi valkaisi minun tummansiniset kumisaappaatkin aivan laikukkaiksi, mikä ei ollut kyllä kovin kiva juttu! Ja minä annoin aineen vaikuttaa esikastellulla pinnalla vain 10-15 minuuttia, vaikka ohjeessa on annettu ajaksi 15-30 min. Mikähän olisi mahtanut olla tulos tuon 30 min jälkeen?

Puun pinnalle nousi tuon tehopesuaineen käytön seurauksena ihan älytön määrä sitä puukuitua! Ajattelin jo, kun harjasin lautoja, että varmasti meni pilalle koko terassi. Juuriharja, sellainen pehmeämpi, oli aivan täynnä sitä puukuitua. Jokaisen laudan jälkeen oli pestävä harjasta pois ne irronneet kuidut. Ja rehellisyyden nimissä täytyy kyllä todeta, että terassi on nyt TODELLA karun näköinen! Itse en ainakaan jättäisi käsittelemättä tuon pesun jälkeen. Kuivan laudan pinta on aivan puukuidun peitossa ja minä sentään huuhtelin KOLME kertaa koko terassin. Pitää harjata vielä kertaalleen kaikki laudat ennen valttaamista... Mutta aineen ansiota on, että home lähti! Paljonhan sitä ei ollut - muutamia pisteitä vain - mutta kaikki on poissa.

Tässä vertailun vuoksi pesemätön ja pesty pinta.



Pesemätön

Pesty

Pestyn puun pinnalla tuo harmaa on sitä irronnutta puukuitua. Ja minä olen jo kertaalleen harjannut nuo pinnat!

Meillä terassi käsitellään vaaleaksi sävytetyllä Valtilla. 


Kuva. Tikkurila.fi


Tosi mukavaa, että nykyään saa noita puuöljyjäkin sävytettynä. Ajattelin kauppaan mennessäni, että sieltä tarjotaan taas jotain perus ruskeaa öljyä tai sitten valkoista maalia. Vähän kyllä jännittää, että miten vaaleaa tuolla öljyllä saa aikaan, koska tuskin se mitään valkoista on. Sittenpähän se nähdään!