Terassin Valttaus

Tämän kesä "lomahommiin" kuului kolmen terassiin uudelleenkäsittely Valtilla. Kaikki terassit on kertaalleen Valtattu noin parisen kesää sitten ja kulumista alkoi jo olla, varsinkin kulkureiteillä. Kaksi terasseista on katoksen alla ja yksi täysin kattamaton ja materiaalina niissä on käytetty kyllästettyä terassilautaa. Kaikille terasseille sataa talvella lunta, jota harjataan siitä pois.

Toinen katetuista terasseista sekä kattamaton terassi on aiemmin käsitelty harmaaksi sävytetyllä Valtilla, jota löytyi ainakin Prismasta valmiiksi sävytettynä 2,7 l purkissa. Kolmas terassi on käsitelty ruskeaksi sävytetyllä Valtilla. Ennen valttausta pesin terassit harjan kanssa vedellä ja mäntysuovalla, ja huuhtelin ne hyvin sekä annoin kuivua pari päivää.

 

Käsittelin terassit Valtilla kertaalleen ja se riitti hyvin palauttamaan terassin sävyn.

 

Valttauksen jälkeen laudan pinta on jälleen tasainen ja sileä ja siinä on satiinimaista kiiltoa. Laudan alkuperäiset sävyerot näkyvät lopullisessa pinnassakin. Vesi ei myöskään imeydy enää lautaan, vaan jää pinnalle pisaroksi tai lätäköiksi.

Home-made: Kuhaa ja kasviksia folionyytissä

Meille tuli pitkästä aikaa ruokavieraita ja tehtiin helppoa ja herkullista Kuhaa ja kasviksia folionyytissä. Tämä on super-helppo ruoka, jota voi tehdä isommallekin porukalla, ja josta tulee aina yhtä maistuvaa.

 

 

Kuhaa ja kasviksia folionyytissä

perunaa (1 normaalikokoinen per ruokailija)

porkkanaa (1/2 per ruokailija)

uuden sadon sipulia ohueksi siivutettuna (1/4 per ruokailija)

kesäkurpitsaa (noin 4 cm pätkä tavallisen kokoisesta kesäkurpitsasta per ruokailija)

kuhafilettä n. 150 g/ruokailija

mustapippuria ja suolaa myllystä

maustamatonta tuorejuustoa (reilu ruokalusikallinen per ruokailija)

Perunat, porkkanat ja kesäkurpitsat pilkotaan reilunkokoisiksi tikuiksi. Sipuli siivutetaan ohueksi siivuksi. Folion (2 krs päällekkäin) keskelle laitetaan hiukan öljyä, jonka päälle kasviksista tehdään keko. Kasvikset maustetaan suolalla ja pippurilla. Suolalla ja pippurilla maustettu/maustetut kuhafileen pala/palat asetellaan kasvisten päälle ja päällimmäiseksi laitetaan reilu ruokalusikallinen maustamatonta tuorejuustoa. Folio muotoillaan nyytiksi, nostetaan uunipellille ja kypsennetään uunin alatasolla 200 oC:ssa noin 1 tunti tai kunnes perunat ovat kypsiä. Syödään suoraan foliosta.

Takapihan tattisaalis

Vesisateet ovat saaneet tatit nousemaan uudelleen. Pojan kanssa löydettiin takapihan metsiköstä kolme hienoa yksilöä. Viileämpien kelien ansiosta tattien tuoksu oli huumaavan voimas ja laatu loistava! Näistä tulee herkullista tattirisottoa.

Tomaatticocktail

Kasvihuoneessa tomaatit kypsyvät nyt pikavauhtia. Päivittäin saa käydä poimimassa reilun mukillisen pikkutomaatteja. Auringon lämmittämissä tomaateissa maku on jotain aivan muuta kuin kaupasta ostetuissa. 

Tytön neulottu bolero

Neulon hyvin satunnaisesti mitään muuta kuin villasukkia ja lapasia. Neule- ja virkkausvahvuisia lankoja on kuitenkin päässyt kertymään kahden laatikollisen verran ja yritän niistä päästä eroon. Eräätkin Kotiväki-puuvillalangat ovat pyörineet laatikossa jo useita vuosia, mutta en ole oikein keksinyt, että mitä niistä tekisin. TeeTee:n 2/2016 verkkolehteä lukiessani huomasin ohjeen tytön neulottuun boleroon. Meillä tyttö tykkää käyttää mm. juhlamekkojen kanssa boleroita, joten ajattelin, että neulottu sellainen voisi päästä jopa käyttöön. Neuloin boleron siis valkoisesta Kotiväki puuvillalangasta. Valitsin kooksi suurimman eli 6 vuotiaalle tarkoitetun. Puikkona oli 3mm koivupyörö. Meidän todella hoikalle 6 vee tytölle bolero on hiukan reilu, mutta ei mikään ylisuuri. Nyt mietinkin, että vieläkö neuloisin samanlaisen laatikossa olevasta punaisesta Kotiväki-langasta, niin tulisi sekin käytettyä. Tai siis osan siitä, sillä kerässä on 200 g lankaa ja boleroon sitä kului vähän vajaa 100 g.

 

Perhosia 14.8.2016

 

Herukkaperhonen

 

Suruvaippa

 Amiraaliperhonen

Perhosia pihassa

Parin viime päivän aikana pihassamme on lennellyt runsaasti eri perhoslajien yksilöitä. Toissa päivänä liikkeellä oli kaunis Suruvaippa.

Tänään taas pihalla lepäili kaunis Amiraaliperhonen.

Myös hieno Neitoperhonen oli liikkeellä pari päivää sitten, mutta oli lennossa eikä pysähtynyt mihinkään, että olisi ehtinyt napata kuvan.

Kuvausvälineistöni hyvin rajallinen suorituskyky rajoittaa hienojen perhosyksilöiden tallentamista kuvina. Mutta kyllä nuo perhoset ovat vaan niin hienoja luonnossa nähtynä.

Kesälomaompeluita

Kesälomani alkoi vihdoin, ja niin alkoivat sateetkin. Mutta ei haittaa, sainpahan hyvän syyn vetäytyä ompeluhuoneeseen ihan vain itsekseni.

Siivosin kangaskaappeja ja totesin, että kankaita on ihan liikaa! Päätin, että osa lähtee myyntiin. Paljon on nimittäin sellaisia kankaita, jotka säilyvät kankaina hamaan tulevaisuuteen, jos en niitä myy pois. Olen suunnitellut taas tavaroiden viemistä kirpparille ja nyt sinne lähtee läjä kankaitakin. Tilkkujakin on ihan tuhottomasti ja ajattelinkin tarjota niitä askartelumateriaaliksi päiväkotiin. 

Kaikki lomalla ompelemani vaatteet ovat olleet valmiiksi leikattuina odottamassa sitä ompeluhetkeä. Kuvissa on yhden päivän ompeluhetken tulos, pojalle kahdet froteehousut (110/116 cm) ja yksi pitkähihainen paita (116 cm) sekä tytölle neljä pitkähihaista paitaa (122/128 cm). Nämä kankaat tuli nyt tilkkuja lukuunottamatta kokonaan käytettyä. Tilkuista voisi saada pari pipoa tai hihoja t-paitoihin tai etukappaleen paitaan tms. Onneksi mulla ei ole kangaskaapissa mitään tuhottoman pitkiä, usean metrin pituisia kangaspaloja, sillä tylsistyisin niiden ompeluun. Pari huppariakin sain ommeltua vetoketjuja vaille valmiiksi. Sopivia vetoketjuja ei ollutkaan omissa varastoissa, joten joudun hakemaan ne jonakin päivänä ompelukaupasta, koska Prismassa ei näköjään enää olekaan vetoketjuja. :-(

 

 

 

 

 

Kesän sadon korjuuta

Haikein mielin korjailen kesän kasvattamaa hyötypuutarhan satoa, sillä se jos mikä on varma syksyn merkki. Kun sato on korjattu talteen, alkaa talven odottelu. Niin se vaan aina menee, joka vuosi. 

Onneksi kaikki sato ei ole vielä lähimainkaan korjattu, joten vaikka syksyn tuulia onkin jo ilmassa, on syksyä toivottavasti vielä useita viikkoja edessäpäin.

Keittiössä mehumaija porisee parhaillaan ja tuloksena tulee mustaherukka-vadelma-karviainen-omena sekamehua. Neljäs satsi on jo tuloillaan ja vielä useampi maijallinen täytyy tehdä, sillä mustaherukkapensaat tuottivat suhteellisen hyvän sadon huolimatta siitä, että kirvojen hyökkäys heikensi puskien kasvua koko kesän ajan.

Kirsikkapuumme oli keväällä täynnä kukkia, mutta pölyttyminen jäi vaillinaiseksi ja kirsikoita saimmekin lopulta muutamia litroja. Tyhjensin puun jo parisen viikkoa sitten ja keitin kirsikoista hilloa. Puumme on jotain kuulasmarjalajiketta, mahdollisesti Sikkola, ja mitään herkkukirsikoita se ei tuota. Hillossa menettelee, kun laittaa tarpeeksi sokeria.

 

 

 

Karhunvatukka Sonja on tuottanut marjoja maisteltavaksi ja hyvin onkin marjat ehtineet kypsyä. Ovatkin todella makeita, joskaan ei mitenkään kovin voimakkaasti karhunvatukka-aromisia.

 

Talvikurpitsat ovat hyvässä kasvuvauhdissa. Kahta eri lajiketta on tulossa ja toinen, jossa kuori on raakana vihreä, on erittäin voimakaskasvuinen. Suurin hedelmä lienee nyt jo reilu 5 kg. :-) Tämä keltakuorinen on hidaskasvuisempi ja vain yksi kurpitsa on lähtenyt kehittymään.

 

Omenapuumme Pirja, Vuokko ja Maikki tuottavat tänä vuonna hyvän määrän hyvälaatuisia hedelmiä. Pirjan satokausi onkin jo lopuillaan ja omenat varisevat. Pirja on muuten takuuvarma lajike jokaiseen lapsiperheeseen. Lasten suosikki! Omena säilyy pari päivää poimimisen jälkeen hyvänä, joten itse olen pilkkonut pudonneita omenoita mehumaijaan ja keittänyt myös hilloa. Omenapiirakkaakin siitä on tehty. Kuorin ja pilkoin omenat paloiksi kattilaan, johon lisäsin tilkan vettä sekä luomu intiaanisokeria. Kiehautin omenoita hiukan pehmeäksi, jäähdytin ja laitoin kaurahiutalemurotaikinan päälle. 

Kesäkurpitsasato on tänä vuonna suorastaan yletön! Olen jakanut kurpitsoita työkavereille, tutuille ja sukulaisille. Jotain aivan muuta kuin viime kesänä siis.

Paljon on satoa tullut jo korjattua ja säilöttyä, mutta paljon on vielä tulossa.

Home-made: Pizza grillissä

Testattiin pizzan tekemistä hiiligrillissä, tarkemmin Weberissä. Mies laittoi grilliin ritilän päälle valurautaisen muurikkapannun, jonka annettiin kuumentua. Sopivan kokoisesta pizzataikinapallosta kaulittiin noin 30 cm halkaisijaltaan oleva lättynen, joka heitettiin valurautapannulle ja tämän jälkeen laitettiin täytteet päälle, eli tomaattikastiketta, pallomozzarellaa sekä raastettua goudaa. Paistettiin muutamia minuutteja kansi päällä. Käänneltiin välillä lastan avulla.

 

Grillissä oli kunnon pizzauunin lämmöt, joten pohja paistui ihanan rapeaksi ja pinta jäi sopivan meheväksi. Taikinana oli perus hiivalla kohotettu pizzataikina, johon oli vaivattu sopivasti sitkoa siten, että taikina kesti hyvin siirtelyä muurikkapannulle

 

Varsinaiset täytteet laitettiin pizzan päälle vasta paistamisen jälkeen. Tällä kertaa täytteinä oli villirucolaa, ilmakuivattua prosciuttoa sekä oliiviöljyä ja kalamataoliiveja. Hyviä vaihtoehtoja prosciuttolle ovat kotimaiset ilmakuivatut naudan- ja porsaanpaistit.