Onnea on äiti, joka tykkää ostella nuorekkaita vaatteita ja yleensä itselleen hiukan liian pienessä, mutta minulle sopivassa koossa. ;-) Sain jälleen kerran ison kassillisen vaatetta äidiltäni, että veisin ne kirpparille tai ylipäänsä tekisin niille jotain. Poissa silmistä poissa mielestä mentaliteettia ilmeisesti. Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kassillinen, joka meille on saapunut samaisesta osoitteesta ja varastossa onkin ennestään jo melkoinen pino odottamassa sitä kirpparipaikkaa. Toissalta vähän hassua, että äitini on ostanut kaupasta vaatteita, joita on käyttänyt korkeintaan pari kertaa, jos sitäkään, sillä monissa on vielä laputkin paikoillaan. Itse kun lähes poikkeuksetta ostan vaatteeni kirpparilta ja käytän ne kaikki loppuun ja senkin jälkeen vielä leikkelen paidat yms. räteiksi jne. Tässä tapauksessa omena on vierinyt kyllä melko kauaksi siitä puusta...
No mutta onhan tässä äitini kerskakuluttamisessa se terve piirre, että hän ei sentään jää hautomaan käyttämättömiä vaatteita omaan kaappiinsa, vaan laittaa ne edelleen kiertoon. Tarkoittaa siis minun kohdallani sitä, että harvoin tarvitse ostaa juuri mitään vaatetta. Poislukien tietysti alusvaatteet, sukat ja jotkin spesiaalit vaatteet. Paljon tuosta kassillisesta jäi vielä vietävää kirpparillekin, sillä poimin vain jokusen vaatekappaleen omaan kaappiini.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti