Vaikka meillä ei varsinaista hiihto- tai talvilomaa olekaan, lähdetään viettämään pidennettyä viikonloppua toisaalle. Ja junamatkustamistahan on tottakai tiedossa. Työreissulla junassa istuessani aloitin jo yhdet sukat, kirjaimellisesti junasukat.
Lankana perus SeiskaVeikka ja malli ihan omasta päästä, omaan jalkaan. Neuloin 3mm sukkapuikoilla, 14s puikollaan.
Viime aikoina töissä on ollut tooodella paljon koulutuksia etäyhteyden avulla, joten tietokoneen edessä on tullut istuttua lukuisia tunteja. Koulutukseen keskittymisen apuna on ollut neule, johon langat valikoitui puhtaasti lankalaatikon sisällön perusteella. Valitsin siis langan, jota oli a) tarpeeksi ja b) josta halusin päästä vihdoin eroon. :-)
Kuten kuvasta voi huomata, takki on vielä viimeistelemättä, eli hiha- ja kainalosaumat sekä napit ompelematta sekä takki prässäämättä. Ensimmäistä kertaa neuloin kaarrokeneuleen, jossa kaarrokeosassa on kirjoneuletta. Takki neulottiin alhaalta ylöspäin tasona kainaloihin saakka, jonka jälkeen hihat erikseen ja sitten taas yhtenäisenä ylös asti. Mallia otin Garnstudion eräästä kirjoneuletakista, siis mittoja lähinnä. Kaaviosta otin joitakin kaarrokeosan kuvioita sekä kavennukset. Takin alaosassa olisi ollut sellaista täpläkuviota, mutta mielestäni olisi tullut liian pitkiä langankuljetuksia, joten neuloin raitoja. Tein takin koossa 122/128 cm, että takki ei olisi valmistuessaan jo valmiiksi pieni. Kun joskus noiden neuleiden valmistuminen vähän kestää... ;-)
Lankana käytin lankalaatikosta löytynyttä Sirdar Snugglya. Värejä oli näköjään kolme. Aloittaessani laskin, että luonnonvalkoinen lanka ei yksinään riittäisi koko takkiin ja että vaaleansinistä olisi juuri sopivasti kaksi kerää siihen lisäksi. Noh, kun ensimmäinen vaaleansininen kerä oli uhkaavasti loppumassa ja olin aloittamassa toista huomasin, että sehän olikin eri sinisen sävyä. Olisi varmaan kannattanut laittaa lankakerät jossain vaiheessa vierekkäin tai tarkistaa vaikka värikoodit. Vauhdista sitten vähän varioin, että sain vaaleamman sinisen langan riittämään. Ja riittihän se, jäi vielä noin metrin pätkä jäljelle. :-) Omasta mielestäni tuli jopa paremman näköinen noin. Ja ihan kiva takki noin ylipäätään.
No niin, ja nyt siis olen lähdössä taas istumaan junaan, joten pitihän se varata edes jotain ajankulua mukaan. Lähikaupasta ostin sitten pari kerää varmuuden varalta.
Meidän lähikaupassa oli vaan aika huono valikoima värejä. Olisin halunnut valkoista + jotain, mutta oli vain vihreää, oranssia jne. Valitsin sitten vähiten huonoimmat värit, eli punaisen ja turkoosin. Katsotaan ehtiikö näistä edes tehdä mitään, kun mukana matkassa on kuitenkin kaksi lasta...