Kylläpäs mennä hurahtikin tuo viime vuosi vauhdilla päätökseensä! Muistan alkusyksystä ajatelleeni, että kohta se joulu on jo ovella ja että pitäisi alkaa valmistautua sen tuloon, lahjoihin yms. Ajatusta en ehtinyt missään vaiheessa siirtää toteutukseen saakka ja sillä mentiin. Joulu tuli, mutta joulumieli ei. Syytän siitä tätä hektistä arkea, jota elämme - mies viikot töissä toisella puolella Suomea ja minä yksin lasten kanssa. Vielä kun tällainen elämä alkoi marras-joulukuun vaihteessa, voiko edes ihmetellä, miksi se vei joululta kaiken huomion. Kyllä meillä silti oli joulu ja lapsilla railakas joulumieli. Joululauluja kuunneltiin ja pipareita paistettiin. Tontulle kuiskittiin ja tontuista luettiin. Lahjahössötys jäi tyystin! Rahalahjat kummilapsille, lahjakortteja tai spesiaaliherkkuja niille kaikkein läheisimmille, ja miehelle ja lapsille pehmeät paketit. Siinä kaikki! Vuoden vaihtuminen tapahtui samalla rutiinilla. Rehellisyyden nimissä voi sanoa, että minun osaltani kumpainenkin meni pelkäksi "läpijuoksuksi". Olisin toivonut hetken aikaa pysähtyä, mutta ehkäpä ensi jouluna.
Elämäntilanteesta johtuen en ole juuri ehtinyt käsitöihinkään tarttua. Kummipojalle neuloin joulupakettiin hirveällä hopulla Nallesta lapaset ja kahdet villasukat. Neulominen kyllä huvittaisi, mutta ranteen tulehtuminen estää nyt sen. Yliliikkuvuuden tuomia iloja! Olenkin tyytynyt selailemaan käsityölehtiä ja ihailemaan muiden tekemiä ihanuuksia, kuten Karkelot-blogin Kukan kaarrokeneuleita. Mieleni tekisi neuloa jotain samanhenkistä, mutta toisaalta olen enemmän yksivärisyyden ja struktuureiden kuin monivärisyyden ystävä. Ehkäpä jotain norjalaishenkistä jossain vaiheessa!
Eilen sain sentään viimeisteltyä pojalle kaksi keskeneräisenä odotellutta perus pitkähihaista paitaa. Vastaavanlaisia perusvaatteita tarvitsisivat kumpainenkin lapsi ja itsellänikin on vajausta pitkähihaisista paidoista, kivoista leggingseistä sekä arkimekoista. Kivoja kuosikankaita olen bongannut vain muutamia, joten uusia kangaspaketteja ei ole juuri saapunut. Verson puodista onnistuin saamaan ihanaa Onnit kangasta, jonka kuosi on todella sympaattinen.
Alkaneena vuotena yritän kuunnella tarkemmin itseäni ja keskittyä nauttimaan elämästä, vaikka se suurelta osin arkista onkin. Materialistista puolta olen jo karsinut rankalla kädellä ja tänä alkaneena vuonna tahdon panostaa vieläkin enemmän laatuun, luonnollisuuteen ja lähellä tuotettuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti