perjantai 28. helmikuuta 2014

Sairaspäivän surautteluja

Flunssa on ollut nyt kiusanani useamman päivän ajan ja toissapäivänä oli pakko lähteä töistä kesken päivän, kun päässä humisi, niistää sai koko ajan ja en oikein kuullut mitään. Koska kuumettakin oli ja hengitysteihin sattui, niin pidin eilisen sairaslomaa. Jatkuvaan puuhasteluun tottuneena pelkkä sängyssä makoilu ei onnistu, kun olen vain flunssassa. Siispä kävin hetken aikaa ompelemassa jo valmiiksi leikattuja.






Kummatkin collegehousut pojalle, toiset kasvunvaralla. Koot 100 ja 110 cm. Sekä harmaa college että turkoosi-musta raidallinen paksu interlock Kontista. Laitoin vyötärölle kuminauhat. Leikkelin taas oman mielen mukaan ja ovat leggingsejä hiukan leveämmät. Mitään perus collegehousumallisia en viitsinyt tehdä, koska kangas on suhteellisen ohutta, pehmeää ja joustavaa, ja siten toiminee myös kapeammassa mallissa.

Kasa pitkähihaisia paitoja, perusmallisia. Tytölle Noshin merenneitoa pinkkinä sekä Majapuulta tilattua Tyttö ja nukenvaunut trikoota, joka on aivan super-ihanaa kangasta sekä kuosiltaan että laadultaan. Tilasinkin tuota pari metriä Majapuun alesta jemmaan. Merenneito-trikoossa kuosi on kiva, mutta mielestäni kankaassa saisi olla hieman enemmän joustoa. Kangas on suhteellisen paksua ja tuo mitätön jousto saa sen tuntumaan lähes perus puuvillalta. Tyttö tykästyi kumpaankin paitaan ja kiskoi aamulla pinkin paidan päälleen. :-) Paidoissa kokona 110/116 cm, kapea. Kaava oma sovellus. Musta resori Sampsukasta ja tyttöpaita huoliteltu paidan kankaalla.

Poitsulle Naperonutun kuumailmapalloja, Lillestoffin Kolme pientä porsasta sekä Mussukoiden leijona trikoo. Olen tainnut aiemminkin mainita, että tuo kuumailmapallotrikoo on todella napakkaa ja ihanan joustavaa. Värien suhteen en tiedä kuuluuko tuon pohjan olla sellainen "meleerattu", kuten se on. Sama juttu oli sen pinkin versionkin kanssa. Kuumailmapallojen värit on kuitenkin kirkkaat ja tasaiset. Tämä on vaan niin kiva kangas! Paidan koko n. 100 cm ja kantit samasta kankaasta.

Lillestoffin Kolme pientä porsasta kankaan ostopaikkaa en muista. Sen muistan, että oli jossain poistossa ja maksoi 15 €/metri. :-) Paljon ihanampaa livenä kuin kuvissa - hassu kuosi ja pehmeän joustava laatu. Tässäkin kokona n. 100 cm ja kantattu jälleen paidan kankaalla.

Leijona kangasta, olikohan nimeltään Leo, tilasin Mussukoilta. Kuosi on kiva, muistaakseni Sari Ahokaisen. Mutta mutta, tuo kangas on outo. Trikoo on laadultaan suhteellisen ohutta ja joustamatonta, mutta kuitenkin napakkaa. Printatut kohdat ovat kovat! Lisäksi pohjaväri on kummallinen, lohi, vai miksi tuota nyt kuvailisi. Ei ole todellakaan suosikkikangasta, mutta ihan kiva paita tuli, kun laittoi leveät resorit hihansuihin ja pääntielle. Ja poika kelpuutti aamulla päälleen. Ehkä se on vaan tämä äiti, joka on turhan tarkka näiden kankaiden suhteen. ;-) Paidassa kokona n. 98 cm. 


  

  







torstai 27. helmikuuta 2014

Painavaa asiaa paistinpannusta

Se löytyy lähes joka kodista ja sen muotoilu on jokseenkin universaali. Se voi olla valmistettu monenlaisesta vaihtoehtoisesta materiaalista, jotka vaikuttavat sen käyttöön ja ominaisuuksiin. Se on paistinpannu.

Meiltä löytyy kolme kappaletta valurautaisia, jotka olen ostanut kirpparilta parin euron kappalehintaan. Lisäksi meiltä on aina löytynyt ainakin yksi ns. pinnoitettu versio ja yleensä vielä kahta eri mallia - matala- ja korkeareunainen. Monta merkkiäkin on tullut kokeiltua, mm. Scanpan, Hackman Kovanaama, Tefal jne. Tulimme taas siihen pisteeseen, että vanhoille pinnoitepannuille on aika sanoa hyvästit ja uudet täytyi löytää tilalle. Olen ehkä paistinpannujen kanssa hiukan vainoharhainen, mutta vaihdan niitä suhteellisen usein, n. vuoden parin välein. Ja jos en tykkää paistinpannusta, laitan sen menemään. Tähän on syynä se, että kokkaamme lähes kaiken ruuan itse, jolloin välineiden tulee olla hyvät, että homma pysyy miellyttävänä ja lopputulos vastaa odotuksia. ;-) 

Haussa oli siis korkeareunainen paistinpannu. Marssin Prismaan, jossa olen ohimennen nähnyt pari seinällistä vaihtoehtoja. Meni muuten hetken aikaa, kun kävin eri vaihtoehdot läpi ja luin kaikki mainostekstit. Mutta löytyi sopiva. Ja ukkokin kehui. 




Uusi paistinpannumme on meille täysin uusi tuttavuus, OBH Nordican Eco Kitchen. Kyseinen versio on ollut nyt jokusen viikon käytössä ja olen tykännyt! Todella kevyt ja pinnoite on loistava. Ruoka ruskistuu kauniisti, jopa sienet, eikä tartu. Lisäksi pohja on suora ja pysyy kuumennettaessa suorana ja siten hyvin kontaktissa levyyn. Toisin oli erään nimeltä mainitsemattoman, joskin tunnetun merkin kanssa, jonka yksilö muuttui kuumennettaessa kuperaksi ja vain keskiosa osui lieteen. Roskiin!!! Esiteteksteissä kerrottiin, että Eco Kitchenin pinnoite kestää hyvin naarmuuntumista ja jopa liekityksen. Lisäksi keraaminen pinnoite on 100% luonnonmateriaaleja. Isot plussat siitä! Hiukan muotoillumpi kahva voisi olla mukavampi käteen, mutta ukko tykkää tuosta neliskanttisesta ja eihän se kokkaus muutenkaan tapahdu paistinpannu kädessä. ;-)

Tämä ei ole maksettu mainos, vaan haluan jakaa oman kokemukseni hyvästä löydöstä. Paistinpannu on ostettu omalla rahalla ja täydellä hinnalla. :-) Testaamme toki mielellämme kaikenlaista ruuanlaittoon ja leivontaan liittyvää, sillä kuten sanoin, meillä tehdään lähes kaikki itse, jauhelihasta ja leivästä alkaen. Esimerkiksi sellaisen Kitchen Aid yleiskoneen voisin ottaa testiin. ;-) No juu, vitsit sikseen, mutta tuo paistinpannu on hyvä!



maanantai 24. helmikuuta 2014

Ompeluhuoneelta paitaa ja mekkoa

"Tunnolliset työntekijät sairastavat vapaa-ajallaan." Näin muistan äitini joskus sanoneen. Pah, sanon minä! Ja samaa sanoisi äitinikin nykyään. ;-) Halusinpa tai en, niin viikonloppuun heräsin kipeällä kurkulla, joka muuttui päivän mittaan vain kipeämmäksi. Onneksi viime yö meni jo kohtalaisesti kipeän kurkun vaihtuessa eilen nuhanenään. Flunssan tuomaa ärtymystä sain taitettua istahtamalla hetkeksi saumurin ja ompelukoneen äärelle ja tokihan siitä syntyi jotain konkreettistakin.






Kaksi perus pitkähihaista paitaa hieman keskivertoa kapeampana ja pidemmällä helmalla sekä rimpsuhelmainen mekko tytölle. Nämä ovat oikeastaan niitä vaatteita, joita meillä pääasiassa käytetään. Toki leggingsit ja collegehousut täytyy vielä liittää siihen joukkoon. 

Yläkuvan napakka, mutta silti ihanan joustava Missing Duck trikoo SAShopista ja paidan koko 98/104 cm. Kaava oma viritelmä. Kanttaukset samaa kangasta, koska mielestäni näin tulee parhaimman näköinen lopputulos, sillä kantti mukailee täsmällisesti pääntien muotoa eikä siitä tule liian paksu tai lörppä. 

Keskimmäisen kuvan paidassa kankaana Sammalpolku trikoo Majapuulta. Paidan koko 110/116 cm ja jälleen oma sovellus. Trikoon kuosi on aivan ihana ja materiaali t-o-d-e-l-l-a pehmoista. Käytin sitä myös pään- ja kädenteiden huolittelussa. Toivottavasti kangas kestää pesussa hyvänä, sillä tein siksi perusmallisen paidan, että menisi tytön jälkeen myös pojalla. Täytyy olla kauaskatseinen tällaisten kivojen unisex-kuosien kanssa. :-) Mietin jo, että pitäisikö tilata kahta muutakin väriä, joita kuosista on tarjolla. Tuo harmaahan on ilmeisesti loppuunmyyty. Toivottavasti uusintapainos on tulossa, sillä kysyntää varmasti on. ;-) Mistä tulikin mieleeni Siiri ja Myyry -kangas, josta oli tullut uusintapainos kahdessa uudessa värissä. Kyseinen kuosi on ihana, mutta mielestäni ensimmäisen "erän" keltainen ja minttu olivat ne "must-have -värit, joten pitkään pähkäiltyäni jätin tilaamatta uusia värejä. Hyvä minä!  ;-)

Alimmassa kuvassa meidän tytön lempparimallinen mekko, jossa suhteellisen kapea yläosa ja reilusti poimutettu helma. Helman poimutus on tehty framilonilla, joka on jo vakiotuote ompelukorissa. Aluksi tuntui aika hurjalta venyttää nauhaa niin paljon kuin sitä pitää venyttää, mutta hyvinhän se sen kesti ja tuloksena on tasainen ja runsas poimutus. En vaihtaisi! Framilonin taisin tilata Royal-tuotteelta, jossa oli mielestäni kohtuullisen hintaista. Kuumailmapallokangas on Naperonutulta eli nykyiseltä Nuttuselta ja laadultaan todella napakkaa ja suhteellisen paksua, mutta silti ihanan joustavaa. "Kaava" on oma viritelmä kokoa 110/116 cm, jonka muokkasin perus paidan kaavasta muuttamalla sen hieman a-linjaiseksi, muokkaamalla pituutta ja pääntietä ja lisäämällä reilun levyisen rimpsukaitaleen. Suunniteltu siten, että 70 cm pituus kangasta riittää tismalleen, eikä pituudesta jää hukkapaloja. 

Seuraavaksi olisi pakko tarttua leggingsi-ompeluksiin, sillä tytön aiemmat on jääneet pieniksi ja collegehousut on kuulemma liian paksuja. Se on vaan niin tylsää puuhaa! Sur sur ja valmista! ;-)


keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Reipas Reima

Meidän lapsilla on ollut Reimalta käytössä joka kaudella vähän jotakin. Kuluneena talvena merkiltä on ollut pojalla tec-malliston yksivärinen haalari ja tytöllä sekä kuviollinen tec-haalari, vyötärömalliset tec-housut että topparukkaset. Vielä joitakin vuosia sitten Reiman mallisto tuli vilkaistua vain sivusilmällä, koska yksinkertaisesti se ei vain houkutellut. Toisin on nyt. Viime välikauden mallisto oli mielestäni jo tosi kiva ja siitä tilasinkin kummallekin lapselle takit. Talvimallistoa ihastelin useaan kertaan, mutta tytölle olisin halunnut takin, josta koot loppuivat jo 98 cm:iin ja pojalle takin, jossa koot olivat isommille tarkoitettuja. Näistä syistä jäikin tilaus tekemättä. Nyt olen vain pikaisesti vilkaissut uusinta mallistoa ja kivalta vaikuttaa!

Tykkään erityisesti  70-juhlavuoden malleista, mutta ns. perusmallistossakin on kekseliäitä uutuuksia.


Reimatec®-takki Tuike   Haalari Vacalis

Reimatec®-kengät Wetter   Kengät Sonne

Reimatec®-housut Suoja   Takki Taag

Kuvat. reima


Erityisesti uuden malliston kengät houkuttelisivat, mutta aiempien kokemusten perusteella laatu arveluttaa. Meidän poitsu käveli merkin kumikengät puhki muutamassa viikossa ja tytön tec-kengistä tuli samassa ajassa aivan järkyttävän näköiset. Ja aivan liioittelematta! Vaatteiden osalta laatu on ollut hyvää.

Täytyy malttaa vielä mielensä ja odotella käyttökokemuksia. :-)


maanantai 17. helmikuuta 2014

Suomalaista sen olla pittää

Pikainen poiminta Suomessa valmistettuja pesuaineita, hygieniatuotteita jne., joita löytyy meidän kaapista. 




Erisanin nimeen meillä on vannottu jo pidemmän aikaa. Meillä onkin merkiltä niin pyykinpesunestettä kuin ihon- ja hiustenhoitotuotteitakin. Lapset tykkäävät XZ-merkin muumisarjasta, josta heillä on käytössä shampoota ja suihkusaippuaa. Linna-sarja on oma uusi suosikkini! Ostinkin ITSELLENI vadelmantuoksuista shampoota sekä karpalontuoksuista suihkugeeliä, koska tuotteet on tarkoitettu lasten herkälle iholle ja soveltuvat siten minunkin herkälle iholle. :-) Oxygenolin hammastahna lienee kaikille tuttu jo kouluajoilta. Nestesaippua meillä ostetaan isossa kanisterissa - sekin on suomalaista ja hajustamatonta. Aqualan-rasvaa meillä käyttävät kaikki, sillä se on hyvin imeytyvää ja kosteuttaa sopivasti. Erittäin hieno suomalainen mustikkashampoo odottaa käyttöön pääsyä. Tämäkin lienee tuttu lähes jokaiselle - ainakin mökiltä. ;-) Uusimpana meidän suomalaisten tuotteiden joukkoon tuli Pohjan Neito astianpesuaine. Löysin sen Prisman pesuaineosastolta ja päätin ostaa kokeeksi. Olen kyllästynyt niihin tukahduttavan paljon hajustettuihin käsitiskiaineisiin ja tämä tuote onkin todella miedosti hajustettu. Lisäksi "hän" omaa ympäristömerkin. Koskaan ei ole meidän kahvipannu ollut niin kirkas kuin tänä aamuna! 

Pyrin valitsemaan suomalaisen tuotteen aina kun vain mahdollista ja kannustan muitakin samaan!


maanantai 10. helmikuuta 2014

Työntäyteinen viikonloppu

Täytyy kyllä taas todeta, että huh huh! Olipas melkoista huisketta koko viikonloppu. Lasten kuskailua yökylään mummoille - ja sitä ennen tietysti kaikki se tavaroiden pakkailu. Kalastavalta tutulta saatujen mateiden perkaamista. Jos kenellä ei ole kokemusta asiasta, niin voinpahan vaan todeta, että vaatii todellakin voimaa, kun suhteellisen kookkaalta kalalta täytyy saada nahka nyljettyä. Itselläni oli jo aiempaa kokemusta, joten vanhasta muistista putsasin 5 kalaa. Putsasin ruodottomaksi asti ja pilkoin pakkaseen, että saa sitten joskus tehtyä lohen kanssa kalapullia. 

Tuli tehtyä pitkästä aikaa myös jauhelihaa, kun meillä on sellainen kunnon lihamyllykin olemassa ja ehdin käymään tukussa lihaostoksilla. Yhteensä noin 8 kiloa - nauta/sikaa ja naudan paistiajauhelihaa - tuli jauhettua, joten riittänee joksikin aikaa. :-) Jos jollakulla on lihamylly olemassa, niin suosittelen käyttämään, sillä itse tehty jauheliha maistuu joltakin aivan muulta kuin se kaupan tavara. 

Liha- ja kalahommien lisäksi tuli hiukan siivottua ja pestyä pyykkiä, lämmiteltyä uunia, paistettua leipää ja tehtyä aivan super-hyvää kaalilaatikkoa. Lumitöitäkin piti käydä hiukan tekemässä. Sellaisia tavallisia hommia siis, mutta jopas tuntui kiire ja touhu illalla jaloissa. On ne arkiset kotityöt vaan niin kivoja, kun kädenjälki on heti näkyvillä. Mukavaa vaihtelua palkkatyöhön. ;-)




maanantai 3. helmikuuta 2014

Synttärilahjusta

Viikonloppuna ajelimme lasten kanssa serkkupojan synttäreille. Keli oli aivan järkyttävä! Monesti mietin matkalla, että käännynkö takaisin, kun lunta satoi sakeasti, teitä ei ollut aurattu ja tuuli pöllytti lunta, niin että eteensä ei meinannut nähdä. Onneksi selvittiin perille ja takaisin ehjin nahoin!

Päätin ensimmäistä kertaa tehdä itse jotain lahjaksi. Mitään suurta ja ihmeellistä ei ollut edes suunnitelmissa, varsinkin kun ompelu jäi juhlapäivän aamuun, joten valitsin ommeltavaksi raglanhihaisen paidan. Puolustukseksi täytyy todeta, että sain itse asiassa idean itse tehdystä lahjasta vasta edellisenä päivänä, joten olin myöhässä senkin suhteen. Suunnitelma B oli toki tehty, joten mitään stressiä en ottanut lahjan valmistumisesta - mentiin asenteella valmistuu-jos-valmistuu. Tiesin, että omista hyllyistä löytyy sopivia kankaita ja mieleeni tulikin heti kaksi, joita yhdistäisin.




Serkkupojalle valmistui paita työkone- ja tähtitrikoista. Resorit turkoosit, joskaan ei ihan samaa sävyä kuin paitakangas. Kivasti piristää kokonaisuutta tuo kontrasti oranssin ja turkoosin välillä. Kokoa paidalla 110/116 cm ja kaava jostain OB:stä. Leveyden puolesta kaava oli hyvä, mutta pituutta lisäsin helmaan ja muokkasin sekä pääntietä että hihoja, koska halusin leveät resorit. Sankarilla oli niin kiire Turtles leikeissään, että repi paketin kiireesti  auki, hihkaisi työkoneille ja häipyi leikkeihinsä. Kai tuo kuitenkin kelpuutettiin. Työkonetrikoo muistaakseni Royal-kestoilta ja tähtitrikoo Royal-tuotteelta, resori on Sampsukasta.