Vanhaa kiertoon ja uutta tilalle

Tällainen ihminen kuin minä ei elä vaatteiden suhteen sesonkien ja mallistojen mukaan. Tällainen ihminen ostaa vaatteita ja kenkiä käyttääkseen, ei niillä hyllyjä täyttääkseen. Uusi ostetaan kun entinen menee rikki eikä sitä voi enää korjata. Siksipä lasten kasvamisen muassaan tuoma ilmiö - vaatteita ja kenkiä jää pieneksi täysin käyttökelpoisessa kunnossa - on lähes kriisin paikka. Mutta onneksi käyttökelpoisille vaatteille ja kengille löytyy lähes poikkeuksetta uusi käyttäjä, ja se tieto lievittää edes vähän kerskakulutuksen ahdistamaa mieltäni.

Ja siis täytyy kyllä ihan rehellisyyden nimissä todeta, että vaikka uuden tavaran ostelua huvin nimissä vastustankin, niin välillä sorrun itsekin liiallisuuksiin hankintojeni suhteen.

Meillä on taas kerran harrastettu tavaramäärän vähentämistä. Se 365-tavaraa-pois-vuodessa ei kyllä millään riitä. Yhden viikon pidin kirpparia ja sain paljon lasten entisiä vaatteita, kenkiä ja vauvatavaraa myytyä. Tuotto ei ollut se pääasia, vaan se, että sain mahdollisimman monta tuotetta pois. Lisäksi olen vienyt jo pari säkillistä tavaraa Konttiin, mutta heillä tuntuu olevan nyt suorastaan ylitarjontaa lähes kaikesta. Kummipoikanikin on saanut säkillisen vaatetta ja kenkiä ja toinen säkillinen odottaa noutamista. Koska kirpparin pitäminen ja tuotteiden sinne hinnoitteleminen on todella työlästä, lajittelin vaatteet koon mukaan ja kasasin vaatepaketteja.

Ja jotta kierrätettävät vaatteet eivät tulevaisuudessakaan pääsisi meiltä loppumaan, tilasin Metsolan alesta lapsille seuraavan koon vaatetta, eli poitsulle Villervallan kivoja puuvillahousuja sekä yhden teepparin ja tytölle joustavia farkkuja. Lisäksi ostin yhden paidan verran kivaa pingviinikangasta, vaikka olen päättänyt, että kangasvarastoja on saatava merkittävästi pienennettyä ennen kuin tilaan yhtään uusia kankaita. Hyvin olen saanutkin pidettyä itseni kurissa ja keskittynyt kangas- ja lankavarastojen tyhjentämiseen. Neulelangoista Gjestalin Janneista on viimeinen kerä menossa, joten kohta on yksi pieni lankalaatikko tyhjennetty sukiksi. Tunnustan kyllä, että eilen olin jo menossa lankakauppaan, mutta harmikseni/onnekseni kauppa oli jo ehtinyt sulkea ovensa. :-/

Hyviin uniin

Voin tunnustaa, että minä tykkään nukkua! Ja erityisesti tykkään nukkua hyvin. Nukun noin 7 tuntia yössä, minkä uskoisin olevan keskitasoa. 

Herkkähipiäisenä haluan, että lakanani ovat pehmeät ja suhteellisen tuoksuttomat. Joskus ostin lakanoita, jotka olivat niin karheat, että käsivarteni olivat aamuisin olkavarresta aivan punaiset. Kamalat lakanat! Erään kerran taas sain lahjaksi keinokuituiset satiinilakanat ja ne olivat vieläkin kamalammat kuin ne karheat puuvillaiset. Ja olihan vielä sellaiset lakanat, jotka päästivät väriä vielä senkin jälkeen, kun ne oli moneen kertaan pesty, ja värjäsivät ihon siniseksi. Varmaan tosi terveellisiä väriaineita! Elikkäs haluan lakanani olevan puuvillaiset ja ei-karheat, ja voisivat tietysti olla ulkonäöllisestikin mieluisat. 

Olen kokenut niin paljon pettymyksiä lakanoiden suhteen, että nykyään ostan vain Finlaysonin lakanoita. Ja tämä ei ole maksettu mainos! Kaikki kuvien lakanat on ostettu. Finlaysonin lakanat sopivat allergiaherkille ja ne ovat pehmeitä, jopa suoraan narulta sänkyyn laitettuna. Lakanat saa pestä 60 asteessa ja ne pysyvät hyvin muodossaan. Lisäksi tykkään merkin kuoseista, joista löytyy vaihtoehtoja moneen makuun ja eri fiiliksille. Tällä kertaa valkkasin Finlaysonin lakana-alesta 3 erilaista settiä, joista kahden kuosit ovat Susanna Sivosen suunnittelemat. Meiltä löytyi jo ennestään Korulipas -kuosia ja nyt tykästyin erityisesti, ehkäpä hieman lapsekkaaseen, Fiilistellen -kuosiin. Susanna Sivonenhan on suunnitellut kuoseja mm. Metsolalle.

 

 

Sieniä siellä ja sieniä täällä

Sienisaaliit ovat parhaillaan aikas mahtavia! Eilen kaksi sankollista (á 10 l) tatteja ja tänään sankollinen suppilovahveroita.

 

 

Viime viikonloppuna keräsin jo kaksi sankollista kuusenherkkutatteja samasta paikasta, joten lienee aika poikkeuksellista, että vielä näin lokakuussa tatteja nousee kuusikossa. Mutta enpä pistä pahakseni, sillä meillä esimerkiksi tattirisotto on suurta herkkua! Ja suppilovahveroista tehty sieni-pekonipiirakka myös. 

Sienestämisen lisäksi ehdin vihdoin istahtaa hetkeksi myös saumurin ääreen ja viimeistellä parit keskeneräiset lastenvaatteet. 

   

 

Poitsulle kahdet housut, VersonPuodin vaahteranlehtifroteesta sekä Leijona-neuloksesta, jonka alkuperä muistaakseni RoyalTuote. Samaten paidat poitsulle, elikkäs pitkähihainen tummanruskeapohjaisesta tähtitrikoosta kera punaisin kanttauksin ja teeppari, johon kulutettu loput tähtitrikoosta hihoihin.  Kaikki vaatteet kokoa 110 cm, paitsi froteehousut 110/116 cm. Testasin muuten paitojen helmoihin taso-ommelta ja tykkään. Omassa ompelukoneessani kaksoisneulan tikki ei ole sellaista kuin haluaisin, vaikka kuinka säätäisin kireyksiä ja peittariahan en omista. Täytynee siis tyytyä taso-ompeleisiin, sillä niiden suhteen Berninani tekee kaunista ja siistiä jälkeä. 

Nyt ois kaikki keskeneräiset, ruskeilla langoilla saumuroitavat, tehty valmiiksi, joten pitänee vaihtaa taas lankojen väriä, että saa pinoja edelleen vähän matallettua. ;-) Puikotkin ovat heiluneet ja vain varastoista löytyviä lankoja on käytetty. Yhtään uutta kerää en ole ostanut, joten hyvä minä.