Marin ystäville

Nyt kannattaa sännätä hetimmiten Marimekon YSMYille, sillä siellä on kankaiden ystäville paljon ihania herkkuja tarjolla, ja vieläpä hyvin sopuhintaan. Ongelmaksi itselleni muodostui se, että kun kaikkea ei voi saada, niin millä ehdoilla suorittaisin rajauksen. Ui ui ui, on ne vaan ihania!

 

 

Hopotus: Myllyn Paras Pyöreä Suklaataikina

 

 Kuva. hopottajat.fi/suklaataikina/

Pääsin mukaan Hopottajien kampanjaan testaamaan Myllyn Paras Pyöreä Suklaataikina pakastetta. Tänään suuntani olikin töiden jälkeen Prismaan hakemaan tuotetta pakastealtaasta, sillä ajattelin, että voisimme yhdessä lasten kanssa leipoa taikinasta pikkuleipiä.

Suklaataikina löytyy tosiaankin suurempien kauppojen, kuten Prismat ja Citymarket, pakastealtaasta. Se on valmiiksi kaulittu ja sitä voi käyttää sellaisenaan kakkupohjaksi, paistamisen jälkeen. Taikina soveltuu käytettäväksi leivosten tai piirakoiden pohjana tai pikkuleipien tekoon.

Lapsilla oli riemu ylimmillään kun pääsivät leivontahommiin ja vielä arkipäivänä. Valmiin taikinan ansiosta aikaa ei kulunut taikinan tekoon, vaan päästiin heti kaulitsemaan ja lapset painamaan muoteilla. Taikinaa maisteltiin ahkerasti, sisältäähän se suuria suklaarakeita, mutta kyllä jotain pellillekin saatiin. Tuote on muuten laktoositon, josta iso plussa, sillä meidänkin perheessä on laktoosi-intolerantikkoja. 

 

Paistamisen jälkeen koristelimme keksit sulatetulla valkosuklaalla. Lisäksi tietysti lasi kylmää maitoa. Kekseistä tuli reunoista ihanan rapeita ja keskeltä sopivan sitkeitä. Todella hyviä! Lisää tietoa Myllyn Paras Pyöreä Suklaataikinasta voit käydä lukemassa Hopottajien kampanjasivulta.

Kilkati kalkati sanoo puikot

Kyllästyin pojan sängyn alla majaileviin, neulelankani kätkeviin säilytyslaatikoihin (2 isoa). Kyllä, näin on, laatikot ovat pojan sängyn alla. Päätin, että ei käy päinsä, että vain vaihdan laatikoiden sijoituspaikkaa, vaan ainoa pysyvä ratkaisu olisi se, että yksinkertaisesti vähentäisin lankojen määrää. Nyt onkin tullut nitkutettua niin puikoilla kuin koukulla oikein urakalla. Lapasia itselle ja lapsille, sukkia omille ja lahjaksi, hattuja samaten omille ja lahjaksi. Eihän tuo lankojen määrä mikään katastrofaalinen ole, mutta ne ovat vaan sellaisia pitkään haudottuja, että joutavat pois tilaa viemästä.

Tässäpä muutamat valmistuneet. Kaikkia en ryhtynyt kuvaamaan, kun ovat sellaista peruslapasta ja -sukkaa.

Tässä on pari sellaista toteutusta, joita en ole koskaan aiemmin tehnyt. Ensiksikin nuo kiilapeukalolapaset. Nyt päätin sellaiset kokeilla ja ihan pidettävät tuli. Kirjoneuleinen hattu on tarkoitettu lapasten pariksi. Olen suunnitellut ne pojalle ensi talveksi Reiman ihanan karvakauluksisen parkatakin kanssa pidettäväksi. Lankana Isoveli ja koko lapasissa n. 110 cm ja hatussa n. 54 cm. Ja muuten kirjoneulettakaan en ole aiemmin neulonut, mutta hyvin onnistui! Piti vaan neuloa todella tarkasti, että kuvio tuli oikein ja muistaa kuljettaa lankoja tarpeeksi väljästi. Ei siis onnistuisi telkkua katsellessa - ainakaan minulta. Kirjoneulepipan ohje Garnstudion.

Kanervan värinen hattu on ohuempaa, konepestävää villaa samalta valmistajalta kuin Janne-lanka. Malli omasta päästä ja koko noin 54 cm. Tyttö tämän jo omikin... :-)

Sini/ruskea/sinappi raidallinen pipo on jotain paksuhkoa Katia-lankaa, oiskohan Peru. Pipo on sellainen lörppämallinen ja voi käyttää joustinosa taitettuna tai oikaistuna. Kokona pipossa n. 54 cm ja tämän suunnittelin pojalle ensi talveksi.

Värikästä kevääseen

Tytön onneton housutilanne on edes hiukan parantunut, kun olen saanut tehtailtua uusia leggingsejä hänen kaappiinsa. Ja hetihän sieltä napattiinkin yhdet jalkaan, joten ilmeisesti olivat mieluisia.

      

 

Kaikki 116/122 cm. Ylärivissä Marimekon pinkki/keltainen velour ja Metsolan Hippie-joustis, joka on muuten saatu tilauksen mukana. Alimmaisena EKn todella kauan sitten palalaarista ostettu raitatrikoo, josta olin jo joskus aiemmin ommellut jotain, mutta palanen kangasta oli jäänyt vielä lojumaan kaappiin. Nyt sitten sain senkin pois kaappia täyttämästä ja käyttöön.

Tilasin Selialta ihania Bloome Cobenhagenin trikoita, joihin ihastuin heti ensinäkemältä. Sain tänään haettua paketin postista ja täytyy sanoa, että ovat vieläkin ihanampia livenä ja materiaalikin on ihanan tuntuista! Toivottavasti pysyvät hyvinä käytössä, koska luulenpa, että noista voi tulla meidän suosikkeja, joita todellakin pidetään ja pestään.

 

Leggareita ja Molo-rukkasia

Täytyy sanoa, että kyllä on suorastaan ilo ja autuus saumuroida koneella, jonka jälki on sellaista, jollaista sen kuuluisikin olla. Sain vihdoin myös viimeisteltyä kuminauhaa odottaneet leggingsit.

 

Yhteensä siis viidet leggingsit kokoa 116 ja 122  cm. Kuviollinen ohutta trikoota ja meleerattua väritystä muistuttava musta-harmaa raidoitettu interlockia. Kumpikin kangas Kontista, joten ei tullut näille housuille paljonkaan hintaa, kun Kontin kankaiden kilohinta on 4 €.

Vielä ensi talvea odottamaan kokoelma Molon rukkasia, joita olen kuullut kehuttavan. Meillä ei näitä olekaan aiemmin ollut, mutta bongasin alesta niin hyvään hintaan, että päätin ottaa testiin. Jotain rukkasiahan sitä on kuitenkin aina ostettava. Näiden yhteishinta noin 45 €.

Kerrankin rauhassa

Ihana anoppini otti lapsukaiset yökylään, kun hänelle tarjoutui vapaapäivä keskelle viikkoa. Tietenkään en pistänyt moista pahakseni - eivätkä lapsetkaan! Tiesin jo etukäteen mitä tekisin "omalla ajallani". Siispä heti kotiin päästyäni hipsin ompeluhuoneeseen ja vaihdoin saumuriin neulat ja langat, säädin masiinan vimpan päälle ja surautin kasaan kaksi paitaa ja kolmet housut. Siis miten voikin olla niin ihanaa tehdä kerrankin jokin asia ihan alusta loppuun, rauhassa. ;-) Lasten ollessa kotona kun kaikki tekeminen keskeytyy lukemattomia kertoja, koska on selvitettävä riitoja, pyyhittävä takapuolia ja etsittävä kadonnutta legopalikkaa. Ja sen vuoksi saumurikin on ollut vähän-sinne-päin säädöissä.

 

Vapaailtani kruunasi se, että sain käydä yksin ja kaikessa rauhassa saunassa, ja katsoa telkkarista Makumatka -ohjelmaa samalla kun leikkasin kankaita. Ja senkin rauhassa. Välillä tekee niin hyvää, kun ei koko ajan tarvitse olla jonkun saatavilla.