Flunssapäivänä

Syksyn ensimmäinen flunssa! Kuumetta, nuhaa tai köhää ei, mutta kurkku ihan armottoman kipeä ja äänestä on jäljellä pihinä. Lapsista on hauskaa, että puhun kuiskailemalla. Itsestä ei niinkään. Teetä ja hunajaa on tullut juotua litroittain. Jännittää ihan, että mihinkähän suuntaan tämä flunssa mahtaakaan edetä. Että tuleeko seuraavassa vaiheessa se nuha vai köhä.

Sairaspäivää on tullut vietettyä kotosalla loikoillen ja välillä jotain pientä puuhastellen. Muutamia keskeneräisiä ompeluksia sain viimeisteltyä, mm. yhdet housut pukinkonttiin. Lisäksi niitä tylsääkin tylsempiä korjausompeluita tuli tehtyä ja korjattavien pino madaltui ihan kivasti. 

Parit paidat ompelin reilu viikko sitten, mutta jäivät odottamaan silitystä.

 

 

Piparkakkuja

Taas muutama keskeneräinen vaate tuli käyttövalmiiksi. Ihan perus pitkähihaisia paitoja tytölle koossa 116 cm. Pupu-paidan eskarilainen ottikin heti seuraavana päivänä käyttöön. Harvinaista, että meidän pinkki/violetti prinsessalle kelpasi tuollainen turkoosi! 

Muutama muukin paita valmistui, mutta niitä en ehtinyt valoisan aikaan kuvata.

Lasten kanssa päätettiin paistaa ensimmäinen satsi pipareita. Taikina tehtiin yhdessä edellisenä iltana ja pohjana oli Lucian piparkakkujen ohje. Tulee tosi rapeita pipareita!

 

Koskapa omasta kasvimaasta saimme sadoksi muutaman kurpitsan, ajattelin kokeilla sitä muuhunkin kuin vain pikkelsiin. Kurpitsakakkua siis! Aika lailla samanlainen ohje kuin porkkanakakussa, mutta porkkanan tilalla oli siis raastettua kurpitsaa ja lisäksi aika runsaasti - omaan makuuni ehkä jopa liikaakin - mantelirouhetta.  Mausteina kaneli ja kardemumma. Päälle vatkasin maustamattomasta tuorejuustosta, appelsiinin kuoresta, tomusokerista sekä tilkasta appelsiinin mehua kuorrutteen. Oli mehevää ja maistuvaa!

 

Kuusi Janne-kerää myöhemmin

Junissa ja kokouksissa, niissä paikoissa on nämä neljä sukkaparia pääasiallisesti neulottu. Ja kuusi Janne-kerää olen saanut niihin upotettua. Ja mikä tärkeintä, sukille oli ihan tarvettakin. Sattui vielä niin hauskasti, että sukkapareista tuli kaikista eri kokoisia - noin kokoa 29, 30, 31 ja 32 - kun ihan vaan näppituntumalla ilman minkäänlaista mittaamista neuloin. Juuri sopivia meidän tenaville. Alkujaan Janneista piti tulla neuletakki tytölle, mutta totesin sen liian paksuksi langaksi siihen tarkoitukseen. Neiti kyllä tykkää neuleista, mutta niiden pitää olla suhteellisen ohuita, koska hän on melkoinen kuumakalle. Parempi siis neuloa neuletakki ohuemmasta merinosta.

Pitää esitellä taas reilun viikon takaista sienisaalista. Aivan ihania suppilovahveroita jälleen, mitäs muutenkaan. Paitsi että yksi kanttarelli, lokakuun lopussa!

Vanhaa kiertoon ja uutta tilalle

Tällainen ihminen kuin minä ei elä vaatteiden suhteen sesonkien ja mallistojen mukaan. Tällainen ihminen ostaa vaatteita ja kenkiä käyttääkseen, ei niillä hyllyjä täyttääkseen. Uusi ostetaan kun entinen menee rikki eikä sitä voi enää korjata. Siksipä lasten kasvamisen muassaan tuoma ilmiö - vaatteita ja kenkiä jää pieneksi täysin käyttökelpoisessa kunnossa - on lähes kriisin paikka. Mutta onneksi käyttökelpoisille vaatteille ja kengille löytyy lähes poikkeuksetta uusi käyttäjä, ja se tieto lievittää edes vähän kerskakulutuksen ahdistamaa mieltäni.

Ja siis täytyy kyllä ihan rehellisyyden nimissä todeta, että vaikka uuden tavaran ostelua huvin nimissä vastustankin, niin välillä sorrun itsekin liiallisuuksiin hankintojeni suhteen.

Meillä on taas kerran harrastettu tavaramäärän vähentämistä. Se 365-tavaraa-pois-vuodessa ei kyllä millään riitä. Yhden viikon pidin kirpparia ja sain paljon lasten entisiä vaatteita, kenkiä ja vauvatavaraa myytyä. Tuotto ei ollut se pääasia, vaan se, että sain mahdollisimman monta tuotetta pois. Lisäksi olen vienyt jo pari säkillistä tavaraa Konttiin, mutta heillä tuntuu olevan nyt suorastaan ylitarjontaa lähes kaikesta. Kummipoikanikin on saanut säkillisen vaatetta ja kenkiä ja toinen säkillinen odottaa noutamista. Koska kirpparin pitäminen ja tuotteiden sinne hinnoitteleminen on todella työlästä, lajittelin vaatteet koon mukaan ja kasasin vaatepaketteja.

Ja jotta kierrätettävät vaatteet eivät tulevaisuudessakaan pääsisi meiltä loppumaan, tilasin Metsolan alesta lapsille seuraavan koon vaatetta, eli poitsulle Villervallan kivoja puuvillahousuja sekä yhden teepparin ja tytölle joustavia farkkuja. Lisäksi ostin yhden paidan verran kivaa pingviinikangasta, vaikka olen päättänyt, että kangasvarastoja on saatava merkittävästi pienennettyä ennen kuin tilaan yhtään uusia kankaita. Hyvin olen saanutkin pidettyä itseni kurissa ja keskittynyt kangas- ja lankavarastojen tyhjentämiseen. Neulelangoista Gjestalin Janneista on viimeinen kerä menossa, joten kohta on yksi pieni lankalaatikko tyhjennetty sukiksi. Tunnustan kyllä, että eilen olin jo menossa lankakauppaan, mutta harmikseni/onnekseni kauppa oli jo ehtinyt sulkea ovensa. :-/

Hyviin uniin

Voin tunnustaa, että minä tykkään nukkua! Ja erityisesti tykkään nukkua hyvin. Nukun noin 7 tuntia yössä, minkä uskoisin olevan keskitasoa. 

Herkkähipiäisenä haluan, että lakanani ovat pehmeät ja suhteellisen tuoksuttomat. Joskus ostin lakanoita, jotka olivat niin karheat, että käsivarteni olivat aamuisin olkavarresta aivan punaiset. Kamalat lakanat! Erään kerran taas sain lahjaksi keinokuituiset satiinilakanat ja ne olivat vieläkin kamalammat kuin ne karheat puuvillaiset. Ja olihan vielä sellaiset lakanat, jotka päästivät väriä vielä senkin jälkeen, kun ne oli moneen kertaan pesty, ja värjäsivät ihon siniseksi. Varmaan tosi terveellisiä väriaineita! Elikkäs haluan lakanani olevan puuvillaiset ja ei-karheat, ja voisivat tietysti olla ulkonäöllisestikin mieluisat. 

Olen kokenut niin paljon pettymyksiä lakanoiden suhteen, että nykyään ostan vain Finlaysonin lakanoita. Ja tämä ei ole maksettu mainos! Kaikki kuvien lakanat on ostettu. Finlaysonin lakanat sopivat allergiaherkille ja ne ovat pehmeitä, jopa suoraan narulta sänkyyn laitettuna. Lakanat saa pestä 60 asteessa ja ne pysyvät hyvin muodossaan. Lisäksi tykkään merkin kuoseista, joista löytyy vaihtoehtoja moneen makuun ja eri fiiliksille. Tällä kertaa valkkasin Finlaysonin lakana-alesta 3 erilaista settiä, joista kahden kuosit ovat Susanna Sivosen suunnittelemat. Meiltä löytyi jo ennestään Korulipas -kuosia ja nyt tykästyin erityisesti, ehkäpä hieman lapsekkaaseen, Fiilistellen -kuosiin. Susanna Sivonenhan on suunnitellut kuoseja mm. Metsolalle.

 

 

Sieniä siellä ja sieniä täällä

Sienisaaliit ovat parhaillaan aikas mahtavia! Eilen kaksi sankollista (á 10 l) tatteja ja tänään sankollinen suppilovahveroita.

 

 

Viime viikonloppuna keräsin jo kaksi sankollista kuusenherkkutatteja samasta paikasta, joten lienee aika poikkeuksellista, että vielä näin lokakuussa tatteja nousee kuusikossa. Mutta enpä pistä pahakseni, sillä meillä esimerkiksi tattirisotto on suurta herkkua! Ja suppilovahveroista tehty sieni-pekonipiirakka myös. 

Sienestämisen lisäksi ehdin vihdoin istahtaa hetkeksi myös saumurin ääreen ja viimeistellä parit keskeneräiset lastenvaatteet. 

   

 

Poitsulle kahdet housut, VersonPuodin vaahteranlehtifroteesta sekä Leijona-neuloksesta, jonka alkuperä muistaakseni RoyalTuote. Samaten paidat poitsulle, elikkäs pitkähihainen tummanruskeapohjaisesta tähtitrikoosta kera punaisin kanttauksin ja teeppari, johon kulutettu loput tähtitrikoosta hihoihin.  Kaikki vaatteet kokoa 110 cm, paitsi froteehousut 110/116 cm. Testasin muuten paitojen helmoihin taso-ommelta ja tykkään. Omassa ompelukoneessani kaksoisneulan tikki ei ole sellaista kuin haluaisin, vaikka kuinka säätäisin kireyksiä ja peittariahan en omista. Täytynee siis tyytyä taso-ompeleisiin, sillä niiden suhteen Berninani tekee kaunista ja siistiä jälkeä. 

Nyt ois kaikki keskeneräiset, ruskeilla langoilla saumuroitavat, tehty valmiiksi, joten pitänee vaihtaa taas lankojen väriä, että saa pinoja edelleen vähän matallettua. ;-) Puikotkin ovat heiluneet ja vain varastoista löytyviä lankoja on käytetty. Yhtään uutta kerää en ole ostanut, joten hyvä minä.

Suppiksia

Voi, tätä hetkeä on odotettu! Nyt niitä suppiksia - eli siis suppilovahveroita - jo on!

 

Viime viikonloppuna tuli siivottua kasvimaalta avomaankurkut ja kurpitsat. Eipä juuri voi sadolla kehua!

 

Kesäkurpitsoita kaikkiaan alle 10 kpl, kurkkuja hyvä jos sitäkään. Lisäksi pari talvikurpitsaa. Huoh! En edes muista, milloin olisi viimeksi ollut näin huono sato. :-/

 

Loput tillitkin revin ylös maasta ja kuivatin purkkiin. Tilli ei ole meidän kasvimaalla koskaan viihtynyt, koska se on niin paahteisessa paikassa, mutta tänä kesänä tillikin oikein riehaantui kasvamaan. Vahvistaa sen, että kesä oli outo!

Tulevana viikonloppuna pitäisi siivota kasvihuone ja käydä lisää suppiksia etsimässä. Mutta ensiksi pitää selvitä huomisesta Kankaiden yöstä. ;-)

Siis apua - Kankaiden yö!

Miten multa olikin mennyt näin tärkeä tapahtuma ohi. Elikkäs Kankaiden yö on jo nyt pe-la 25.-26.9.! Huh, onneksi en missannut!

Kengät itselle

Työpäivinä valkkaan päälle lähes poikkeuksetta farkut ja paidan+neuleen sekä jalkaan tennarit. Korkkarit ois ihan kivat, mutta tällä hetkellä arki on sellaista, että kengillä pitää pystyä juoksemaan (jos on myöhästymässä jostain sovitusta ;-) ) ja lisäksi ne jalassa on pystyttävä olemaan joskus jopa kokonainen työpäivä. 

Keväästä asti olen kulkenut Adidaksen matalavartisissa purkkavärisissä kangastennareissa ja ovat hoitaneet virkansa paremmin kuin hyvin. Syksyksi ja tulevia syyssateita ajatellen halusin kuitenkin muut kuin kangaskengät, nahkaa mieluiten. Vagabondilta löytyikin ihanat hiukan korkeavartisemmat tennarit, joissa nauhojen lisäksi on vetoketjut ulkosivuilla. Ihastuin heti rusehtavaan sävyyn ja päätin ne tilata. Sopivasti satuinkin bongaamaan huikeassa alennuksessa sekä rusehtavat että ihanat blingblingillä höystetyt tummansiniset, ja tilasin sitten molemmat. :-) Eilen hain paketin Postista ja tänä aamuna lähdin töihin uudet tennarit jalassa.

 

 

Buzzaus: UHU liimatuotteet

Pääsin Buzzadorin UHU-kampanjassa testaamaan merkin erilaisia liimatuotteita. Tai oikeastaan testasimme niitä ihan porukalla. Perus liimapuikko - eli keltainen tubeli valkoisella korkilla - on meille ennestään tuttu tuote, sillä varsinkin tyttö askartelee paljon ja liimapuikkohan kuuluu olennaisena osana askarteluun. :-) Löytyypä sellainen oman työtoimistoni laatikostakin.

Sinikorkkinen liimapuikko oli minulle ennestään tuntematon tuote. Se on siis puikkoliima, joka märkänä on sinistä, mutta kuivuessaan muuttuu läpinäkyväksi. 

Testipakkauksessa oli mukana myös tuollaista "erikeepperi" -tyylistä, nestemäistä yleisliimaa, joka ei sisällä liuottimia ja lisäksi levitys on todella kätevää twist&glue mekanismin ansiosta. Lisäplussana putelin ekologisuusaspekti sekä uudelleentäytettävyys. Lisäksi pakkauksessa oli hauskoja sinitarran korvikkeita, liimatyynyjä (glue pads). Näin sinitarrakammoiselle hyvä vaihtoehto. ;-)

 

 

Testaajia ei tarvinnut kahta kertaa käskeä kokeilemaan. Paketit auki ja liimapuikot viuhumaan! Varsinkin lasten kanssa on todella hyvä, että liimat eivät sisällä liuottimia ja peseytyvät helposti pois iholta ja vaatteista.

Liimat ovat tulleet kattavasti testattua useiden tuttujen toimesta sekä työpaikallanikin. Varsinkin liimatyynyt herättivät kiinnostusta ja paketin 80 kpl:sta on vielä jokunen jäljellä.

Kiinnostuneita suosittelen tutustumaan UHU tuotteisiin esim. UHUn omilla sivuilta UHU.com/gluing advice. Tuotteita löytyy ihan perus marketeistakin.

Buzzadorina voin päästä mukaan testaamaan erilaisia tuotteita ja palveluita. Saan aina kertoa oman todellisen mielipiteeni testituotteesta. Jos sinäkin haluat päästä mukaan, liity buzzaajiin, Buzzador.com.

Kankahia

Noshin kangasalesta tilasin muutamia kankaita, joita olin jo suunnitellut tilaavani, jos niitä jää alennukseen asti. Ensimmäinen oli tiikeritrikoo, joskin olisin halunnut mieluiten valkoisella pohjalla. :-/ Nyt oli tyytyminen harmaaseen. Salmiakkinauhaa olen suunnitellut tilaavani jo useamman kerran. Nauha, joka oli ihan normaalihintaista, tuo mielestäni tosi kivaa lookkia esim. huppareihin ja housuihin. 

Tähtineuloksien kohdalla mietin vuoroin että tilaan ja en tilaa. Alennuksesta tilasin lopulta sen verran, että saan kummastakin väristä - harmaasta ja turkoosista - poitsulle hupparit. Tai housuja. Housuinakin, kera isojen taskujen, olisi aika coolia. 

Farkkucollegea olen kuullut pääasiassa moitittavan, mutta ajattelin tilata ja testata itse, enkä vaan luottaa toisen käden "tietoon". Ensituntumalta vaikuttaa mukavalta matskulta - tiivispintaista ja napakkaa, joskin hyvin joustavaa. Luulisin, että menee hyvin esimerkiksi tuon meidän liikkuvaisen eskarilaisen housuina tai huppareina. Värit, pinkki ja magenta, ainakin hyväksyttiin välittömästi paketin auettua. :-)

Verson Puodiltakin oli "pakko" tilata kankaita kun olivat alessa. :-) Paketissa tuli joustocollegea sekä froteeta omiin huppareihin, froteeta tytön huppariin sekä Lankku-froteeta ja joustocollegea poitsun vaatteisiin. Meillä on kummallakin lapsella Verson mallistosta olevat Lankku-joustis hupparit ja tytöllä mekkokin. On ihan huippua materiaalia! Harmi että Puodin valikoimassa on Lankkua tällä hetkellä vain mustana. Muutkin värit ois kivoja. ;-)

M-E-R-I-N-O-A

Ihan vaan pikahuikkauksena, että Dropsilla on alkanut MerinoMania ja valikoiduista merinolangoista saa -25% alennuksen 7.10 saakka. Nyt on ehkä pakko ihan pikkasen tilata... ;-)

 

Kuva. garnstudio.com

Mainiota!

MainioClothingin uusi mallisto on ulkona! Mielestäni merkin tuotteissa on hauskoja ideoita, jotka erottavat sen muista. Meiltä löytyy tytöltä merkin mekkoja, jotka on ihan lemppareita.

Omat suosikkini ovat seuraavat:

         

         

      

      

 Kuvat.mainioclothing.com

Uijuijui, niin hienoja!!!

Pikaruokaa ja luomu lihaa

Meillä arkipäivät tuppaa olemaan niin hektisiä, että ruuanlaitolle ei juurikaan jää aikaa tuhlattavaksi. En halua kuitenkaan käyttää eineksiä kuin ihan suurimmassa hädässä. Viime viikolla meidän "pikaruoka" -osiossa oli itämaista broilerikeittoa. Maistui muuten tosi hyvin lapsillekin, joskin meidän lapset nyt ovat tottuneet niin intialaiseen ruokaan kuin äyriäisiinkin.

Itämainen broilerikeitto (n. 5 annosta)

n. 400 g maustamattomia broilerin fileitä

1 pieni paketti täysjyvänuudelia

1 reilu tl inkivääritahnaa

1 reilu tl punaista currytahnaa

1 paprika

6 kpl herkkusieniä

3 porkkanaa

2 pientä uuden sadon sipulia varsineen

1 iso valkosipulin kynsi

iso kourallinen herneen palkoja

kanalientä

ruokakermaa/kookoskermaa

Paista pilkottuja broileripaloja öljyssä kattilassa. Lisää herkkusienet ja kun sienistä on neste haihtunut tahnat sekä loput vihannekset. Kuullota hetken aikaa ja lisää kanaliemi ja keitä n. 10 min. Lisää nuudelit ja anna kypsyä pari minuuttia. Lisää ruokakerma/kookoskermaa ja kuumenna kiehuvaksi sekä mausta tarvittaessa.

Pitää vielä hehkuttaa nauhdanlihaa, jota tilasin paikalliselta Haukiniemen Limousin luomulihatilalta. Ostin 5 kg paketin jauhelihaa ja voi taivas, miten liha voikaan olla hyvän makuista! Ja palvelukin oli erinomaista. :-) Suosittelen ehdottomasti edes kokeilemaan muutakin kuin vain sitä marketin k-a-m-a-l-a-a jauhelihaa. Mehän ollaan aiemmin jauhettu jauheliha itse omalla myllyllä, mutta valitettavasti nykyisellään siihen ei ole aikaa. Mutta mikäpäs tässä, kun kunnon lihaa saa valmiinakin.

Oman pihan satoa

Niitähän nyt riittää! Sieniä nimittäin. On rouskuja, kanttarelleja ja tatteja ja vaikka mitä muuta. Suppilovahveroita odotellessa.

 

 

Kaivatut hellepäivät laittoivat vauhtia myös tomaattien kypsymiseen. Niitä onkin nyt riittänyt. Tänä kesänä kasvihuoneessa on vain ns. napostelulajikkeita, eli miniluumu- ja kirsikkatomaattia. Oranssit on ihan parhaita!

Satokausi

Olen sitä mieltä, että nyt eletään vuoden parasta aikaa! Pihamaalla voi kierrellä puskalta ja puulta toiselle syömässä mitä mieli lystää. Ja mehän lasten kanssa myös vietämme aikaa siellä puskissa. :-) Uskon, että se puoli-kiloa-päivässä ylittyy mennen tullen. Ja mitään välipaloja ei myöskään tarvitse tehdä.

   

   

Kirsikkapuussa ja -pensaassa on ihanan punaista, joskin kirpsakkaa satoa. Omput alkavat olla jo syöntikypsiä. Kesäkurpitsoita on useampikin taimi, lajikkeena Diamant F1, joka on mielestäni kesäkurpitsoista paras. Mustaherukoista Pohjan Jätti on ihan suosikki syöntimarja. Marjojen koko on huikea! Kuvassa tosin Mortti, jonka marjat ovat pienemmät, joskin aromikkaammat.

Kasvihuoneessa tomaatitkin ovat vihdoin syöntikunnossa. Tänä kesänä meillä kasvaa vain luumu- ja kirsikkatomaattia, jotka ovat nopeammin syötävässä kunnossa. Ihanan makeita! Viime syksynä istutettu luumukin teki yhden hedelmän, jonka kypsymistä odotetaan innolla.

 

   

Karviaispuskissa marjat alkavat saada väriä ja mansikoiden osalta vedellään viimeisiä. Joitakin marjoja puskista vielä löytyy.

 

 

Talvikurpitsakin on alkanut kasvattaa yhtä hedelmää. Toivottavasti tulee sitäkin mahtavampi! Tonttimme takaa alkavasta metsästä löytyi tänä vuonna ensimmäistä kertaa poimittavia sieniä. Rouskuja on suolattu nyt jo noin 4 litraa ja lisäksi on saatu hiukan kanttarellia sekä herkkutatteja.

   

Kasvimaan tillit ovat sateisen kesän ansiosta kasvaneet todella hyvin. Herneet ovat monta viikkoa myöhässä ja palkoja on alkanut vasta nyt ilmaantua.

 

Lapset ovat ihan innoissaan, kun syömistä löytyy puskista. Meillä onkin suorastaan surun päivä se päivä, kun ulkoa ei löydy enää mitään syömistä. ;-)